Kotiruokareseptit, Reseptit
Kommenttia 14

Janssonin kiusaus takaisin kunniaan!

Oi taivas tätä kylmyyttä! Nyt se jo tunkee luihin ja ytimiin ja herranen aika – hampaisiin asti. Sormet ja varpaat menevät tunnottomiksi, posket kuivettuu, ripset jäätyy puikoiksi. Mutta pakko on ulkoilla kuitenkin, muuten nuutuu sohvaperunaksi kirjaa lukemaan (ihanaa!) ja kilot jumittuu vyötärölle. Ai kuinka helposti ne siihen tarttuvatkaan ja kuinka hemmetin vaikeaa ne on pois karistaa. Mutta peruna kun tuli mieleeni, niin sepä muutti muotoaan ja kohta välkkyi mielessäni iki-ihana perunaruoka – nimittän Janssonin kiusaus. 

Ikävä kyllä tämä jalo ruokalaji on alennettu aamuyöhön kestävien kosteiden kekkereiden viimeiseksi huikopalaksi, ja liian usein se valmistetaan suoraan pakastepussista ja tarjotaan kitkeränä ja vetisenä, vaikka se on mitä sopivin herkku panna tarjolle illallisella juuri tällaisena jääkylmänä päivänä, jolloin sielukin kaipaa lohdutusta.

Janssons frestelse – Janssonin kiusaus on alkujaan ruotsalainen, kuten monet muutkin kotiruokaklassikot. Otin siis jälleen esiin Stefan Ekengrenin loistavan Husman keittokirjan (josta tässä blogissani on muitakin kivoja reseptejä) ja tietysti kirjassa on oikeaoppinen resepti Janssonin pojan kiusaukseen. Kuka oli Jansson? Siitä on niin monta versiota, että kehotan googlaamaan. Mennään sen sijaan tekemään se kiusaus, että päästään joskus syömäänkin!

NÄITÄ TARVITSET NELJÄLLE

800 g kiinteitä perunoita (minulla 6)
2 keskikokoista keltasipulia
40 g voita
124 g anjovista (yksi purkki)
4 dl vispikermaa
korppujauhoja
voita, suolaa

 

Tähän ruokalajiin ei hirveästi raaka-aineita tarvita!

 

Leikkaa sipulit muutaman millin paksuisiksi siivuiksi ja KUULLOTA ne ruokalusikallisessa voita. Tämä  on ensiarvoisen tärkeää, sillä jos laitat sipulit raakoina sekaan ne kitkeröityvät ja Jansson on samantien pilalla. Siksi en koskaan tee Janssonia valmiista pakastepussista, jossa sipuli on valmiina. Voit olla tästä eri mieltä ja sehän on ihan ok, mutta kokeile huviksesi tätä tapaa, saatat muuttaa mielesi!

 

 

 

Leikkaa perunat terävällä veitsellä – tai sillä  laitteella, joka on keittiösi kaapissa tähän tarkoitukseen joskus hankittu (sic!) –  tulitikuiksi. Tämä ei veitsellä kestä ollenkaan niin kauan kuin nyt kuvittelet. Se on mukavaa käsityötä ja palkitsee vaivan.

Sipaise 20 x 25 kokoisen uunivuoan pohja ohuesti voilla ja lado puolet perunoista vuoan pohjalle. Suolaa kevyesti (kyllä, tämä on tarpeen, vaikka vuokaan tuleekin suolaista kalaa, perunat vaativat sitä). Levitä anjovikset perunoiden päälle niin, että niitä on vuoan jokaisessa kolkassa. Muoto on vapaa. Huom! Säästä anjovisten liemi! 

 

 

Levitä sitten anjovisten päälle ne ihanat kuullotetut sipulit ja lado loput perunatikuista sipulien päälle, ripota taas hiukan sormisuolaa pintaan, yhdistä kerma ja anjovisliemi ja kaada sekin vuokaan. Painele perunoita hiukan ja ripottele lopuksi pinnalle kevyesti korppujauhoja, joiden päälle tiputtele muutama voinokare. Niin juuri, voinokare – mutta älä suotta kauhistu, kun tehdään Janssonia se on tehtävä kunnolla, eikä mitään kevytversiota, sellainen ei tästä ruokalajista onnistu. Monet lorottavat surutta vuoan täyteen kermaa lohifileen päälle ja työntävät uuniin kypsymään, mutta kauhistelevat tätä, jossa sentään on perunaa, eikä rasvaista kalaa!

Ai niin – työnnä nyt vuoka uuniin 200 asteeseen noin tunniksi. Tiedät kyllä, koska voit ottaa vuoan ulos uunista. Tuoksu sen kertoo! Se on Janssonin kiusauksesta tykkääville merkki siitä, että jotain ihan taivaallista on kohta pöydässä.

 

 

Janssonin kanssa juodaan olutta tai vettä. Viiniä en suosittele, enkä tietenkään maitoa, joka ei ole ruokajuoma ollenkaan. Ruisnäkkäriä kaveriksi ja salaatinkin voi syödä huomenna. Tämän jälkeen vatsan viereen sohvalle kellimään ja tyytyväisenä hyrisemään!

 

Tunnin nokosten jälkeen voisi sentään käväistä viemässä roskat roskikseen. Lenkki se on sekin!

Nautintoja kaikille <3 Sikke

14 Kommenttia

  1. Mirva Kokko sier

    Tein juuri janssonin ohjeesi mukaan ja täten vannon kautta itsensä Janssonin hautakiven, etten ikinä kuuna päivänä enää koske pakasteperunasipulisekoitukseen!! Kehystin kiusauksen rucolalla ja punajuurilla, huuhtelin alas oluella. Jumalten ruokaa!! Vasta nyt tajuan, kuinka paljon janssonia rakastan! Kiitos Sikke!

    • Sikke Sumari sier

      Hieno homma Mirva!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *