Italialaiset, Reseptit
Kommenttia 3

PESTO !

Kävin tässä männä viikolla uudessa George hotellissa Deliverden puutarhan pressitilaisuudessa, jonne oli tuotu ihan mahdoton määrä upeita yrttejä, joista Hanna Piippo oli muotoillut hienon asetelman. Sen me sitten saimme purkaa ja ladata kasseihimme kotiin vietäväksi.

Poimin ilolla kassiini monta rehevää basilikan tainta, jotka nyt jatkavat elämäänsä Namasten kasvihuoneessa ja tuottavat lehtiä toivottavasti koko kesän pestoja varten. Sillä kesä ilman pestoa on talvi.

Ennen kuin istutin nämä prinsessat kasvihuoneeseen keräsin hieman satoa, sillä yrtit tykkäävät siitä, että niitä käytetään. Siitä ne aina innostuvat tuottaaan lisää vehreyttä. Ja niistä lehdistä tein niin ihanan Pesto Genovesen, että oksat pois.

Pestonhan voi tehdä melkein mistä vain. Pesto sinänsä tarkoittaa, että jostain hierotaan tahnaa. Vaikka pähkinöistä. Mutta Genovassa se tehdään basilikasta, valkosipulista, pinjansiemenistä, parmesaanista (joskus myös pecorinoa lisätään) ja paikallisesta oliiviöljystä.

PESTO SIKKEVIISIIN

 

Pestoon ei huono eikä keskinkertainen oliiviöljy kelpaa. Sen on oltava erinomaista. En tiedä, mitä ligurialaiset tuumaavat valinnastani, mutta tuumatkoon mitä haluavat, sillä olen suosikkini valinnut <3 Eipä silti, osataan siellä Liguriassakin kelpo öljyjä puristaa. Mutta kun tykkään tästä enemmän…

Olen huomannut, että pinjasiemenet on usein pistävän makuisia, varsinkin jos ovat Kiinasta kotoisin. Siksi olen ruvennut käyttämään niiden sijaan mantelilastuja ja väitän, että et erottaisi, jos pääsisit mun mantelilastuilla tehtyä pestoa maistamaan.

Mitat mulla on näppituntumalla. Pistän tehosekoittimeen basilikanlehtiä niin paljon kuin niitä on, vain yhden tai kaksi valkosipulinkynttä – sillä liika valkosipuli ryöstää helposti koko shown. Parmesaania tulitikkulaatikon kokoisen palan murskattuna, kourallisen mantelilastuja, noin teelusikallisen Maldonin sormisuolaa ja vain vähän mustaa pippuria. Heitän sekaan pari oksaa lehtipersiljaa ja muutaman lehden minttua.

 

Ei se synti ole pestoa tehdä tehosekoittimessa. Se tulee nopeasti valmiiksi ja saa tehtyä isomman satsin kerrallaan. No, riippuu morttelin koosta tietysti. Morttelilla hierrettynä tulee erilaista. Molempi parempi.

 

Ensin käytän konetta ilman oliiviöljyä niin, että aineksista tulee muruista. Siihen ei montaa sekuntia mene.

Sitten öljyä sekaan pikkuhiljaa, kuin tekisi majoneesia. Öljyä ei saa lorottaa sekaan liikaa, vaan just sopivasti, että pesto pysyy kasassa. Tähän satsiin meni noin desi.

Sitten keitetään pasta täydellisen al denteksi ja jokaiselle syöjälle riittää reilu ruokalusikallinen pestoa. Pesto onkin ainoa pastakastike, jonka voi tarjota juuri näin, kuten kuvassa näkyy. Mutta se pitää kyllä sitten salamana sekoittaa pastan joukkoon. Ja kerronpa senkin, että pesto rakastaa voita. Joten pastaan voi ensin sekoittaa lusikallisen voita ja sitten peston. Killeriä tulee!

Jos tuli tehtyä enemmän pestoa kuin mitä siltä istumalta tarvittiin, niin peston voi pakastaa, mutta se sopii myös oikein hyvin vaikkapa paahdetun leivän päälle.

Tuota parmesaanin kanttia ei muuten kannata heittää pois. Se kannattaa heittää sekaan, kun keittelet keittoa tai pistät pataruoan tulille. Ihanat maut vielä siitäkin kuivasta kantturasta irtoaa. Sama koskee basilikan ja persiljan varsia. Hyötykäyttöön kaikki!

Kiitos basilikasta Deliverden ihanat naiset, Liisa ja miniänsä Maija <3 . Saan niistä vielä kesän aikana veivattua monta maistuvaa pestoa!

 

3 Kommenttia

  1. Kenneth Bergenheim sier

    Karhunlaukkapesto ja parmesaanin sijaan Västerbottensost. Taivaallisen hyvää sekin ja erilaista! Just tänään tein sattumoisin.

    • Sikke Sumari sier

      Hyvä että muistutit! Täytyykin kerätä karhaunlaukat tuolta aidan takaa.

    • Sikke Sumari sier

      Hyvä, että muistutit! Täytyy kerätä noi karhunlaukat tuolta aidan takaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *