Matkat
Kommenttia 4

Syksyinen pikatrippi Pärnuun, ilman osoitteita..

Mies ja koira lähtivät syyskuussa pitkälle matkalle. Tai no, ei niin kovin pitkälle – vain Berliiniin, mutta muutamaksi kuukaudeksi kuitenkin. Matkaan teki pienen mutkan visiitti luokseni Muhuun ja Namasteeseen, joten lähdimme chef Albertin kanssa miestä ja koiraa matkaan saattamaan, olihan Pärnussa tiedossa kahvila-ravintola Mahedik, jota pitää Namastessa usein vieraillut ihana kaunotar Evelin Kuusik äitinsä kanssa. Mahedikin testaamista oltiin ehditty suunnitella jo muutamana kesänä, mutta väliin on jäänyt…

Tonyn ja Flynnin piti päästä matkallaan eteenpäin, lounas jäisi heiltä väliin,  mutta samalla aukiolla, jossa lounaspaikkammekin sijaitsee, oli myös kuppila, jossa kuulemma myydään Pärnun parhaat munkit, donitsit ja muutkin leivonnaiset. Tokihan sellainen paikka on katsastettava!

Siellähän se kuppilan punainen kyltti pilkottaakin – Sõõrikud (Pühavaimu 15) tarjosi jännän sinisen sisustuksen ja omenamunkit, joita ei hinta pilannut!

      

Kiitos mielelläni ottaisin yhden myös… Kan jag också få en???

Olkoon pikavisiitti, mutta muutama nähtävyys on silti nähtävä!

Voi älkää kysykö mikä kirkko tämä on – jos tiedätte sen,  kertokaa minullekin (Ortodoksinen Katarinan kirkko, tiesi Helena Rautakorpi keroa – kiitos!) . Kaunis oli kuin itse viattomuus syksyisen aamupäivän auringossa. Sisälle ei ehditty. Jäipä jotain ensi kertaankin.

No – onhan se kaunis, mutta olisin silti mieluiten haistellut sen nurkkia. Kan hända att någon vacker tik kunde ha lämnat sitt visitkort dit <3

     

Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula saa edustaa toista nähtävyyttä, koska hänen patsaansa on ansainnut keskeisen paikan ja kokonaisen kauniin puistikon ruusuistutuksineen ja suihkulähteineen. (Anteeksi, kuvat eivät tee oikeutta puistikolle, mutta iPhone ei tällä kertaa parempaan pystynyt.) Koidulan mielenkiintoisesta elämästä ja urasta saa lisää tietoa esim tästä

Mutta nyt lisää kahvia, johan tässä on kierrelty ja kello käy – kohta on miehen ja koiran lähdön aika! Oi kuinka kauniit tuolit tuolla onkaan! Ja ulkona kyltti, joka lupaa kahvilan tarjoavan koko Pärnun parasta kahvia! Sinne siis. Älkää kysykö, en muista kahvilankaan nimeä, mutta siinä se on samalla kadulla kuin kirkkokin… Niin, matkakertomuksia on monenlaisia 😉

      

Jospa tällä katseella tässä kuppilassa irtoaisi någonting till mig också!

      

Jah – kyllä osasivat hyvän kahvin tehdä, eikä tässäkään rahkapullassa vikaa ollut. Taisi muuten olla Illy tai Lavazza… jompikumpi luki ulkona mainostaulussa. Sitä vielä odotan, että nämä taitavat baristat tekisivät kahvin tilaajan nimikirjaimet tuohon maitovaahtoon!

Hei – ainakin murunen tännekin nyt! Snart tappar jag nerverna!

Flynn sai ne muruset ja vettä ja taas oli kaikki hyvin ja miehen ja koiran matka jatkui kohti Berliiniä. Me Albertin kanssa jatkoimme Mahedikiin lounaalle! Eihän vatsassa vielä ollut kuin kahvia ja pullaa…

Mahedik tarjoaa lähi- ja luomuruokaa, hyvää kahvia ja kahvileipää ja ravintolan yhteydessä on myös luomupuoti Riiamarii.

Mahedikin sisustus on jännä sekoitus uutta ja vanhaa, kulunutta ja kaunista. Minne katseesi käännätkin, näet jotain erilaista. Tässä kultainen kabinetti.

Tai ehkäpä haluatkin istahtaa sohvalle hetkeksi levähtämään! Vai nappaatko mukaasi huovan ja haluat nauttia kauniista syyspäivästä ja lounaasta Mahedikin terassilla!

Sen verran oli sitä kahvileipää masussa, että valitsin menusta talon borch keiton ja siihen kuuluvan pienen lihapiiraan. To-del-la maistuvaa! Kiitos 🙂

Albert saapui Pärnuun vähän meidän jälkeemme, eikä ollut vielä täyttänyt vatsaansa leivonnaisilla, joten hänelle maistui alaston lammasburgeri värikkäine lisäkkeineen. Täytyy myöntää, että pienoinen annoskateus kyllä iski, kun tuota luomusta katselin…

Mutta sittenhän me taas juotiin KAHVIT!

Ja voinette arvata, kuka söi tuon taivaallisen kierrepullan, jossa rouskui ihanasti unikonsiemenet ja maistui kaneli ja kardemumma!

Mahedikista (Pühavaimu 20)  lisää tästä.

Ja jos Pärnussa käyt, yhtä et voi jättää väliin…

… nimittäin kävelyä meren rantaan!

Ja sielläpä olikin hauska yllätys 🙂

Naisten rannan ja kauniin syyspäivän kunniaksi nautimme Albertin kanssa Evelinin hurmaavan miehen Veikon (ihan on eestiläinen nimi tämä Veiko)  tarjoamat lasilliset jääkylmää roséta. Mikä ihana idea tarjota viini rannalla – se muuten on on mielestäni Pärnun upein nähtävyys.  Aitäh Veiko!

No, eipä tässä montaa osoitetta teille ollut antaa, mutta onhan Pärnussa turisteille infopiste! Sillä on todella kaunis ovikin, mutta…

… eihän minulla sillekään osoitetta ole :)))) (Osoite on Uus tn 4 – kiitos Marja Rovaniemi!)  Siinä sekin on kirkon huudeilla kuitenkin. Menkää itse etsimään, kokemaan ja näkemään ja jos osoitteita tiedätte, niin tänne vaan kommentteihin, kiitos!

Toivottavasti kuitenkin viihdyitte seurassani Pärnussa ja jos janoatte (lisää) tietoa Pärnusta kannattaa lukaista siskoni Hannan blogi tästä. Siinä on osoitteet ja kaikki!

4 Kommenttia

  1. Marika sier

    Ihana oli lukea tarinaa Pärnuusta. Rupes tekee mieli kahvia , omenamunkkia ja roseeta ❤🍸
    Kauniita kuvia , ihana koiruli 🐕🐾

    Lisää näitä 😃😁🌹😘

    • Sikke Sumari sier

      Kiitos! Kirjoittelen, kirjoittelen, kunhan ehdin 🙂

  2. Marja-Liisa sier

    Hei Sikke! Kiitos ihanasta Pärnun postauksesta. Sinä osaat kirjoittaa mielenkiintoisesti ja kauniisti. Vihreä kirkko on venäläisten ortodoksikirkko, ja he kuuluvat Moskovan patriarkan alaisuuteen. Pärnun matkailutoimiston osoite on Uus tn 4. Jään odottelemaan uusia matkakertomuksia ja vesikielellä reseptejäsi, joita monia olen kokeillut ja ovat jääneet keittokirjaani. Ensi kesänä tarkoitus tulla Namasteen herkkuja nauttimaan. Mukavaa syksyn jatkoa!

    • Sikke Sumari sier

      Hei – kiitos kovasti, lisään sen kirjoitukseen! Kiva kuulla, että reseptit kelpaavat ja ihanaa,jos olet tulossa Namasteeseen. Alustava varaus kannattaa tehdä asap, jos mielessä on joku määrätty ajankohta. Kesä kun on niin lyhyt!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *